7. YRITYKSEN PALVELUKOKONAISUUDEN EKOSYSTEEMI

Hyvinvointiyrityksen palvelukonseptin rakentumisessa tarvitaan holistista näkemystä eri ilmiöiden ymmärtämistä, niin osajärjestelminä, kuin laajempina kokonaisuuksinakin (Laitila 2015, 10-11).

Yritys- ja liiketoiminnan rakentumisessa käytetään usein systeemiajattelua, jonka avulla voidaan kehittää ja laajentaa yrityksen toimintaa. Systeemiteoria ja systeemiajattelu tukee uusien ideoiden ja ilmiöiden syntymistä, eli emergenssiä. Emerginssissä systeemin eri osat yhdistyvät ja näin synnyttävät uuden tason, jonka kautta voidaan luoda esimerkiksi uusia palveluja tai yrityksen strategia (Laitila 2015, 10.)

Tässä opinnäytetyössä käytetään toisena viitekehyksenä Niklas Luhmannin kehittämää systeemiteoriaa. Luhmann on tutkinut myös modernia yhteiskuntaa ekologisten kysymysten kautta. Luhmannin Ekologinen kommunikaatio- teoksessa Luhmann käsittelee yhteiskunnan mahdollisuuksia torjua ympäristöuhkia (Luhmann 2004). 

Saksalainen sosiologi Niklas Luhmann (1927–1998) oli yksi 2000- luvun lopun merkittävimmistä sosiologian teoreetikoista. Luhmannin mukaan yhteiskunta koostuu systeemien ja alasysteemien sisäisestä ja välisestä kommunikaatiosta. Erilaisten systeemien ja alasysteemien välille Luhmann loi systeemiteorian (Albert 2016). 

Systeemiteorian mukaan kommunikaatio on systeemin perusta ja vain kommunikoimalla systeemi kykenee ylläpitämään ja monistamaan itseään. Kommunikaatiolla Luhmann viittaa erilaisiin toimintoihin ja tapahtumiin, ei niinkään käsiteltäviin asioihin. Kommunikointi perustuu kontakteihin, joita vuorovaikutusverkosto rakentaa ja uudistaa koko ajan (Luhmann 2004, 61).

Yrityksen perustamisprosessissa erilaisissa verkostoissa toimiminen ja niiden välinen kommunikaatio on ensiarvoisen tärkeää. Prosessin etenemistä arvioidaan verkostojen välillä säännöllisesti, havainnot ja kokeilut ohjaavat toiminnan suuntaa. Jokainen verkostoon kuuluva yksilö vaikuttaa jollakin tavalla systeemiin ja sen uusiutumiseen, mutta samalla myös verkosto muuttaa jatkuvasti yksilöä ja yksilöiden välisiä vuorovaikutussuhteita . Passiivinen verkostossa oleminen on tämän mukaan mahdotonta (Ståhle & Kuosa 2009, 6.)

Tässä kehittämistyössä systeemiteorian mukainen työskentely on synnyttänyt uusia ideoita ja avannut niihin liittyviä ilmiöitä. Ideat ja ilmiöt ovat muodostaneet liiketoiminnan lähtökohdaksi omanlaisen ekosysteemin, jota kuvataan tarkemmin yrityksen palvelukokonaisuuden ekosysteemin avulla (KUVA 3.)

Ekosysteemit mahdollistavat jatkuvan toiminnan uudistumisen ja innovaatiotoiminnan kaiken kokoisille yrityksille. Ekosysteemissä yhdistyy osaaminen ja resurssit, josta syntyy uusia ideoita ja ratkaisuja, ja ne kehittävät yritykselle lisäarvopalveluita, jotka osaltaan vahvistavat yhteisen ekosysteemin toimintaa (Valkokari, Hyytinen, Kutinlahti & Hjelt 2020, 7-11.) 

Tämän päivän yritykset eivät enää pärjää kilpailussa pelkästään omalla osaamisellaan, vaan tarvitsevat omien kilpailuetujensa lisäksi vahvojen yhteistyökumppanien tarjoamia etuja . Yhteistyökumppaneiden välisistä sidoksista ja yhteisistä innovaatioista muodostuu ekosysteemien välinen yhteistyö (Nissinen 2017). Tässä kehittämistyössä yhteistyötä on tehty vahvaa yhteistyötä yrityskumppanin ja Business Center innovaatioasiantuntijoiden kanssa. Kehittämistyön eri vaiheissa on ollut myös muita yhteistyökumppaneita, kuten Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon Uusyrityskeskus. 

Yrityksen perustamisprosessissa käydään usein läpi monta erillistä ekosysteemiä. Näitä ekosysteemejä ovat esimerkiksi innovaatio- startup- liiketoiminta- ja kasvuekosysteemit (Nissinen 2017). 

Tässä kehittämistyössä, yrityksen perustamisprosessissa, on hyödynnetty tähän mennessä ekosysteemin ensimmäistä vaihetta, innovaatioekosysteemiä. Innovaatioekosysteemistä siirrytään kohti startup-vaihetta liiketoimintasuunnitelman valmistumisen jälkeen.

Tämän yrityksen palveluita tuotetaan pääasiallisesti yksityisten ja kunnallisten organisaatioiden henkilöstölle, erityisesti naisvaltaisille aloille. 

Naisvaltaisten alojen hätähuudot ovat jo pitkään olleet esillä mediassa ja yhteiskunnallisissa puheissa, ja Covid19-pandemia on korostanut näkyvyyttä entisestään. Yrityksen palvelukonsepti onkin muotoutunut yhteiskunnallisesta tarpeesta ja työelämän murroksesta käsin. Näihin tarpeisiin halutaan vastata tuomalla tutkittua tietoa hyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä työelämään ja konkreettisia menetelmiä hyvinvoinnin edistämisestä tuotettujen palveluiden muodossa.

Yrityksen ideologia perustuu ennaltaehkäisevään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, jossa painottuu kestävät ratkaisut. Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja suorituskyvyn edistämisen ekosysteemi on aidosti holistinen kattaen kaiken mielen hyvinvoinnista ravintoon ja etävalmennuksesta palautumiseen. 

Palvelukokonaisuus on rakentunut yrityksen perustajajäsenten ydinosaamisesta ja koulutustausta käsin. Analysoin palvelukokonaisuuden ekosysteemiä blogin seuraavassa osassa, jossa käytetään apuna PESTE- ympäristöanalyysiä ja asiakastyyppianalyysiä.

Yrityksen palvelukokonaisuuden ekosysteemiä kuvataan ekosysteemikaavion avulla (KUVA 3.), jonka pohjalta yrityksen liiketoimintasuunnitelma on laadittu. 

KUVA 3. Yrityksen palvelukokonaisuuden ekosysteemi 

        Niklas Luhmannin systeemiteori mukaillen.

          LÄHTEET       

Albert, Mathias 2016. Luhmann and Systems Theory. Oxford research        encyclopedias. Pdf-tiedosto. Päivitetty 23.12.2019.    https://oxfordre.com/politics/view/10.1093/acrefore/9780190228637.001.000 1/acrefore-9780190228637-e-7. Viitattu 6.11.2021.

Laitila, Erkki 2015. Systeemiajattelun tekniikka tehostamassa arkiajattelua. Turku: GoodReason Tmi.

Luhmann, Niklas 2004. Ekologinen kommunikaatio. Helsinki: Gaudeamus.

Nissinen, Heli 2017. Unohtakaa yksin yrittäminen, uusi kasvu syntyy ekosysteemeissä. Julkaistu 16.03.2017. https://www.sitra.fi/artikkelit/unohtakaa-yksin-yrittaminen-uusi-kasvu-syntyy-ekosysteemeissa/. Viitattu 06.11.2021.

Ståhle, Pirjo & Kuosa, Tuomo 2009. Systeemien itseuudistuminen - uutta ymmärrystä kollektiivien kehittymiseen. Aikuiskasvatus 29(2). Pdf-tiedosto. Julkaistu 05/2009. http://www.stahle.fi/100309.pdf. Viitattu 04.11.2021.

Valkokari, Katri, Kirsi Hyytinen, Pirjo Kutinlahti & Mari Hjelt 2020. Yhdessä kestävää kasvua- ekosysteemiopas. Pdf-tiedosto. Julkaistu 17.02.2021. https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/publications/2020/Yhdessa_kestavaa_kasvua_17022021.pdf. Viitattu 06.11.2021.