6. LIIKEIDEAN KEHITTYMINEN
Yrityksen liikeidean kehittymisen kuvaamisessa käytetään David Kolben (1984) kokemuksellisen oppimisen mallia. Tässä kehittämistyössä oppiminen on ollut aktiivista, itseohjautuvaa prosessia, jonka tuloksena on syntynyt jatkuvasti uutta tietoa. Prosessin aikana syntynyttä tietoa on hyödynnetty yrityksen liikeidean prosessoinnissa ja liiketoimintasuunnitelman laatimisessa.
Kolben mukaan oppiminen, toisin sanoen tiedon ja merkitysten luominen, tapahtuu ulkoisen maailman tuottamien ideoiden ja kokemusten aktiivisen laajentamisen sekä näiden kokemusten ja ideoiden sisäisten pohdintojen kautta (Kolb 1984, 52).
Kolben teoria pohjautuu aikamme merkittäviin oppimisnäkemyksiin, esimerkiksi Lewinin, Deweyn sekä Piagetin. Näiden pohjalta Kolben jatkokehittelemä kokemuksellisen oppimisen teoria tukeutuu kokonaisvaltaisemmin kokemuksen, käsityksen, kognition sekä käyttäytymisen ymmärtämiseen (Kolb 1984, 20-21).
Kokemuksellinen oppimisen teoria antaa kehittämistyölleni kokonaisvaltaisen ja kestävän lähtökohdan. Se tarjoaa perustan koulutuksen, oman kokemuksen ja prosessinomaisen elinikäisen oppimisen lähestymistavan, jonka juuret löytyvät syvältä sosiaalipsykologiasta, filosofiasta ja kognitiivisesta psykologiasta (Kolb 1984, 3-4).
Kolben kokemuksellinen oppimisprosessi voidaan nähdä nelivaiheiseksi sykliksi (KUVA 1.), johon kuuluu neljä mukautuvaa oppimismallia;
1. konkreettiset kokemukset
2. reflektoiva havainnointi/arviointi
3. abstrakti käsitteellistäminen
4. aktiivinen kokeilu
Näistä oppimismalleista konkreettinen kokemus ja abstrakti käsitteellistäminen sekä aktiivinen kokeilu ja reflektoiva havainnointi edustavat kahta erillistä ulottuvuutta, joista molemmat edustavat kahta vastakkaista suuntausta opitun tiedon laajentumisesta ja syventymisestä (Kolb 1984, 40–42.)
Kolben kokemuksellisen oppimisen malli sopii hyvin kehittämistyöni teoriapohjaksi, koska se korostaa omakohtaisia kokemuksia ja reflektoivaa tarkastelua, jotka ovat tärkeitä elementtejä yritysidean kehittämisessä ja koko yritystoiminnan perustamisprosessissa.
Oman yrityksen perustamisidea lähti liikkeelle muutaman hyvinvointikoordinaattoriopiskelijoiden pohdinnoista ja yhteisestä halusta vaikuttaa työelämän haasteisiin henkilöstön hyvinvointia tukemalla. Alustava yritysidea sai alkunsa maaliskuussa 2021. Raasta yritysideasta lähdettiin kehittämään liikeideaa yhteistyössä Business Center Pohjois-Savon kanssa huhtikuussa 2021. Alla oleva kuva (KUVA 2.) havainnollistaa tämän kehittämistyön eri vaiheita Kolben kokemuksellisen oppimisen kehän kautta.
David Kolben kokemuksellisen oppimisen malli painottaa oppimiseen liittyvää kokonaisvaltaista prosessia, jossa tietoa syntyy ja muokkautuu kokemuksen muutoksesta. Kolben mukaan oppimisen ydin löytyy oppimisprosessissa, ei niinkään oppimisen tuloksissa. Loppujen lopuksi tieto johtaa kokemuksen kautta ymmärtämiseen ja sen muuntamisen yhdistelmästä (Kolb 1984, 34–35.)
Toinen merkittävä piirre Kolben kokemuksellisen oppimisen mallissa on tiedon transformaatioprosessi, jossa tietoa voi luoda jatkuvasti uudelleen (Kolb 1984, 36). Yrityksen perustamisprosessissa tietoa on kerätty onnistumisten ja erehtymisten kautta, jonka myötä tietoa on sovellettu uuteen muotoon. Uusi tieto ja siitä syntynyt oppiminen on ohjannut liikeidean kehittymistä ja koko kehittämistyön prosessia.
Kolmanneksi Kolben mallissa korostuu oppimisen sisällön ymmärtäminen. Oppiminen itsessään muuttaa kokemusta sekä sen objektiivisissa, että subjektiivisissa muodoissa. Jotta voimme ymmärtää oppimista, meidän on puhuttava samaa kieltä tiedon kanssa. On ymmärrettävä tiedon luonnetta ja päinvastoin (Kolb 1984, 37–38). Yrityksen liikeidean kehittyminen on tapahtunut vuorovaikutuksessa useiden eri henkilöiden ja yhteistyötahojen kanssa. Oppiminen itsessään onkin tiedon luomisprosessi, jossa oppiminen sisältää aina vahvasti henkilöiden ja ympäristön välistä vuorovaikutusta.
Oppiminen ja tiedon uudelleen muokkaaminen käytettävään muotoon on hyvin kokonaisvaltainen ja aikaa vievä prosessi, joka vaatii sopeutumista fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön (Kolb 1984, 41). Tämä kehittämistyö on vaatinut jatkuvaa reflektointia, prosessin arviointia, käsitteellistämistä ja asioiden uudelleen ymmärtämistä. Havaintojen tekeminen, teoriaan tukeutuminen ja vahva vuorovaikutus eri toimijoiden kanssa on mahdollistanut kehittämistyön etenemisen. Tällä tavoin kokemuksellisen oppimisen kehä voi jatkua ja alkaa jälleen uudestaan. Oppiminen on aina uudelleen oppimista. (Kolb 1984, 42.)
LÄHTEET
Kolb, David 1984. Experiential learning. Experience as The Source of Learning and Development. New Jersey: Prentice Hall PTR.
Luhmann, Niklas 2004. Ekologinen kommunikaatio. Helsinki: Gaudeamus.
Kommentit
Lähetä kommentti