3. TUTKIMUKSELLISEN KEHITTÄMISTYÖN VAIHEET JA TEOREETTINEN VIITEKEHYS

Tutkimukselliseen kehittämistyöhön sisältyy viisi eri vaihetta, jotka toimivat ns. tutkimuskysymyksinä (Toikko & Rantanen 2009, 57.) 

Tämän kehittämistyön vaiheet ovat seuraavat:

1.     Perustelut: Oman ammatillisen osaamisen hyödyntäminen yrittäjyyden kautta. Yritystoiminnan avulla pyritään vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin henkilöstön hyvinvointia ja terveyttä tukemalla. Yrityksen liikeideassa painottuu innovatiivisuus ja kestävän työelämän ulottuvuudet.

2.     Organisointi: Kehittämistyön keskeisimpänä ohjausryhmänä toimii yrityskumppanit, joiden kanssa prosessia organisoidaan ja viedään eteenpäin. Tämän yrityksen perustajajäsenenä toimii kirjoittajan lisäksi yksi henkilö. Ohjausryhmässä osallisena voidaan ajatella kuuluvaksi myös muissa sidosryhmissä olevia henkilöitä ja kehittäjäkumppaneita, jotka tässä tapauksessa ovat Business Center Pohjois-Savo innovaatioasiantuntijat. Yhteistyö kehittäjäkumppaneiden kanssa on säännöllistä ja työskentelyotteessa painottuu innovatiivisuus ja kokonaisvaltainen innovaation jalostaminen.

3.     Toteutus: Yritysidean- ja palveluprosessin rakentuminen yhdessä yrityskumppanin ja ohjausryhmän (Business Center Pohjois-Savo) kanssa. Prosessin etenemistä raportoidaan blogimuotoiseen opinnäytetyöhön ja etenemistä peilataan opinnäytetyön teoreettisiin viitekehyksiin. Kehittämistyön lopputuloksena syntyy yrityksen liiketoimintasuunnitelma.

4.     Arviointi: Yrityksen perustamisprosessin etenemistä arvioidaan säännöllisesti prosessin eri vaiheissa ja arvioinnista saatuja tuloksia ja havaintoja raportoidaan blogimuotoiseen opinnäytetyöhön.

5.    Tulosten levittäminen: Opinnäytetyö julkaistaan kokonaisuutenaan ammatillisella blogialustalla. Blogi toimii myös yrityksen markkinoinnin ja mainonnan työkaluna. Opinnäytetyön tuloksena syntyy yrityksen liiketoimintasuunnitelma, joka on salassa pidettävä asiakirja, joten sitä ei julkaista blogissa. 

3.1 Kehittämistyön teoreettinen viitekehys

Kehittämistyön viitekehyksiä on kaksi;

1. David Kolben kokemuksellisen oppimisen malli (1984), jota 

käytetään yrityksen liikeidean kehittymisen kuvaamiseen.

2. Niklas Luhmannin systeemiteoria (2004), jota käytetään yrityksen palvelukonseptin rakentumisen kuvaamiseen. Systeemiteoriaan on liitetty ekosysteemiajattelu.

LÄHTEET

Kolb, David 1984. Experiential learning. Experience as The Source of Learning and Development. New Jersey: Prentice Hall PTR.

Luhmann, Niklas 2004. Ekologinen kommunikaatio. Helsinki: Gaudeamus.

Toikko, Timo & Rantanen, Teemu 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta: näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print.