Tulevan yrityksen liikeideassa ja palveluissa painotetaan organisaatioiden henkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kestävästi ja eettisesti.
Työn merkityksellisyys on tutkimusten mukaan työntekijöille yhä tärkeämpää. Martelan ja Pessin tutkimuksessa (2018) merkityksellisyyden keskeisiksi lähteiksi nousee työn koettu arvokkuus, sen hyvää tuottavat päämäärät ja vahva itsensä toteuttamisen mahdollisuus ja sitä kautta yksilön hyvinvoinnin edistäminen (Martella & Pessi 2018.)
Työelämän murroksesta on käyty viime vuosina vilkasta keskustelua. Usein keskustelun aiheet ovat olleet työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyvät teemat. Työelämään liittyvissä keskustelussa harvemmin käsitellään kestävyyteen tai ilmastonmuutokseen liittyviä asioita, eikä näiden vaikutusta työn tulevaisuuteen ei ole vielä merkittävästi tutkittu. Kuitenkin kestävän hyvinvoinnin ja työelämän eri ulottuvuuksista keskusteleminen voi olla askel kohti parempaa työelämää sekä ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se voi olla myös avaintekijä työelämän uusille ajatuksille ja kokeilulle (Konst & Friman 2021, 82.)
11.1 Kestävä hyvinvointi
Runsaasta hyvinvointitutkimuksesta ja hyvinvointi-indikaattoreiden kehittämisestä huolimatta Suomella ei ole vielä olemassa yleisesti hyväksyttyä, kokonaisvaltaista ja ajantasaista hyvinvointiviitekehystä. Yhteisesti luodun vision avulla maamme yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa kiinnitettäisiin varmasti enemmän huomiota ympäristöön ja hyvinvoinnin laatuun niin arjessa, kuin työelämässäkin (Hämäläinen 2013, 8.)
Tulevaisuustalo Sitran raportin mukaan Suomella olisi hyvä mahdollisuus tulla kestävän kehityksen ja kestävän hyvinvoinnin edelläkävijä. Raportissa ehdotetaan, että Suomi voisi laatia hyvinvointiosaamiseen perustuvan kansallisen vision, joka perustuu suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksiin ja jolla saavutetaan samalla useita kestävää kehitystä edistäviä etuja (Hämäläinen 2013, 7.)
Tuuli Hirvilammi (2013) on määritellyt tutkimuksessaan kestävän hyvinvoinnin seuraavasti;
” Kestävä hyvinvointi on ihmisen hyvinvointia osana luontoa. Tähän yhteyteen perustuvaan, kestävän hyvinvoinnin kokonaisuuteen kuuluu kohtuullinen elintaso, mielekäs ja vastuullinen toiminta, merkitykselliset suhteet ja elävä läsnäolo. Kohtuullinen elintaso on sekä sosiaalisesti että ekologisesti kestävä, mikä mahdollistaa kaikille ihmisille välttämättömät resurssit luonnon kantokyvyn rajoissa. Kestävän hyvinvoinnin tavoittelussa pyritään ekotehokkuuteen eli riittävään tarpeiden tyydytykseen mahdollisimman vähäisillä ympäristövaikutuksilla.”
(Hirvilammi 2013, 83.)
Kestävä hyvinvointi edustaa siis kokonaisvaltaista, integroitua ja systeemistä elintasoon, elämänlaatuun ja ympäristöön sidottua kokonaisuutta, jossa yhdistyy kestävyyspyrkimykset ja hyvän elämän tavoittelu yksilön, yhteiskunnan ja koko planeetan tasolla (Ronen & Karret 2020.)
Tutkija Aatu Puhakka korostaa Investoimalla hyvinvointia (2017) teoksessaan kestävän hyvinvoinnin eudaimonismia. Eudaimonismilla tarkoitetaan hyvin elämistä tai kukoistamista, ja hyvinvointiin sisältyy hedonismin sijaan hyveiden ja kykyjen toteuttaminen. Hyvin eläminen ja kukoistaminen ovat keskeisessä osassa kestävässä hyvinvoinnissa. Halujen ja perustarpeiden huomio pitäisi kääntää kokonaan luontoon, esimerkiksi päästötavoitteet ja luonnonvarojen säästeliäämpi käyttö voitaisiin asettaa politiikan onnistumisen mittariksi bruttokansantuotteen sijaan (Puhakka 2017, 26–27.)
Hyvinvointikoordinaattorilla olisi oiva mahdollisuus herätellä päättäjiä, kuntalaisia ja eri organisaatioiden edustajia keskustelemaan kestävän hyvinvoinnin teemoista ja lisätä tietoutta kestävyysajattelusta.
11.2 Kestävä hyvinvointi työelämässä
Kestävyysajattelu ja kestävän kehityksen tavoitteet ovat nousseet muun muassa ympäristötietoisuuden myötä keskeiseksi yhteiskunnalliseksi käsitteeksi ja niitä käytetään laajasti eri teemojen yhteydessä. Työelämässä kestävyys jää kuitenkin usein määrittelemättä (Tammelin, Haapakorpi, Parkatti, Mauno, Ojala & Siirtola 2020, 3.)
Nykyisen työelämän jäykkien rakenteiden ja käytäntöjen purkaminen edellyttää uudenlaista johtamista ja kokonaisvaltaista ajattelu- ja toimintatapojen muutosta. Hyvinvoinnin asettaminen työelämän painopisteeksi edesauttaa kestävän kehityksen suuriin tulevaisuuden harppauksiin (Cook, Hellström, Hämäläinen & Lahti 2014, 11.) Tulevan yrityksen pidemmän aikavälin tavoitteena onkin kokonaisvaltainen työelämän muutos tuomalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet osaksi organisaatioiden strategiaa. Työntekijän kokemus työnsä merkittävyydestä korostuu, jos työnantajaorganisaatio kykenee toimimaan kaikissa tilanteissa eettisesti ja pystyy rakentamaan kestävää tulevaisuutta sekä edistää yhteistä hyvää (Martela & Pessi 2018).
Tutkimusten mukaan työn psykososiaalinen kuormittavuus on viime vuosina kasvanut, koronapandemia on lisännyt kuormittavuutta entisestään. Epävarmuus työn jatkumisesta ja pelko omasta terveydestä on heikentänyt työssä jaksamista (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021.) Tulevaisuuden työelämässä nykyistäkin keskeisempää on työkyvyn ja mielenterveyden ylläpitäminen sekä osaamisen jatkuva kehittäminen. Pidemmän aikavälin tavoitteena täytyy kuitenkin olla inhimillisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä kehitys (Kokkinen 2020, 94.)
Tarkasteltaessa tulevaisuuden työtä voidaankin todeta, että työorganisaatioiden tulisi yhdessä ponnistella kohti parempaa ja kestävämpää maailmaa, joka samalla loisi parempaa yksilöllistä ja yhteisöllistä työelämää. Kestävyys tavoittelussa arjessa ja työelämässä on luovuttava monesta totutusta toiminta- ja ajattelutavasta, mutta tilalle voidaan saada asioita, jotka voivat aidosti parantavaa ihmisten hyvinvointia ja työssä viihtymistä (Duffva 2018,11). Tuleva yritys haluaa tuotettavien palveluiden avulla olla mahdollistamassa näiden tavoitteiden toteutumisessa.
Työterveyslaitoksen teettämässä Kohti kestävää työelämää- tutkimuksessa tutkijat Antti Kasvio ja Timo Räikkönen (2010) toteavat, että nykyoloissa on varsin perusteltua nostaa kestävän kehityksen periaatteiden ja kestävän työelämän ulottuvuuksien toteuttaminen pääperiaatteeksi niin työelämässä, kuin koko yhteiskunnallisessa ajattelussa (Kasvio & Räikkönen 2010, 6.)Tämän tavoitteen saavuttamiseksi työorganisaatioissa tulee olla ymmärrystä kestävyysajattelusta ja kestävyyden konkreettisista toteutumismuodoista. Hyvinvointikoordinaattori voisi olla avaintekijä kestävän työelämän edistäjänä.
LÄHTEET
Cook, Justin, Hellström, Eeva, Hämäläinen, Timo & Lahti, Vesa-Matti 2014. Visio Suomelle Kohti kestävää hyvinvointia. Sirtan työpaperi. Pdf-tiedosto. Julkaistu 10/2014.
https://media.sitra.fi/2017/02/23213056/Visio_Suomelle.pdf. Viitattu 21.11.2021.
Hirvilammi, Tuuli 2013. Kestävän hyvinvoinnin jäljillä- Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia. Tampere: Juvenes Print.
Hämäläinen, Timo 2017. Kohti kestävää hyvinvointia- Uuden sosioekonomisen yhteiskuntamallin rakennuspuita. Sitran työraportti. Pdf-tiedosto. Julkaistu 10/2013. https://media.sitra.fi/2017/02/23225247/Kohti_kestavaa_hyvinvointia.pdf. Viitattu 22.10.2021.
Kasvio, Antti & Räikkönen,Timo 2010. Kohti kestävää työelämää. Työterveyslaitoksen tutkimushanke. Verkkojulkaisu. http://urn.fi/URN:ISBN:%20978-952-261-020-1. Viitattu 21.11.2021.
Kokkinen, Lauri 2020. Hyvinvointia työstä 2030-luvulla- skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos. Pdf-tiedosto. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140712/Hyvinvointia%20ty%C3%B6st%C3%A4%202030-luvulla.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 20.11.2021.
Konst, Taru & Friman, Mervi. Kohti parempaa työelämää ilmastonmuutoksen aikana. Työelämän tutkimus 19(1). Verkkojulkaisu. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/102882/60191. Viitattu 21.11.2021.
Martella, Frank & Pessi, Anne 2018. Significant Work is about self-realization and broader purpose: Defining the key dimensions of meaningful work. Frontiers in Psykology 9/ (363). Pdf-tiedosto. Julkaistu 03/2018. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2018.00363/full. Viitattu 16.10.2021.
Puhakka, Aatu 2017. Investoimalla hyvinvointia- hyvinvointitaloutta rakentamassa. Suomen sosiaali ja terveys Ry. Helsinki. Pdf-tiedosto. Julkaistu 03/2017. https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2018/11/investoimalla-hyvinvointia-hyvinvointitaloutta-rakentamassa.pdf. Viitattu 22.10.2021.
Ronen, Tammie & Karret, Dorit 2020. Promoting Sustainable Wellbeing: Integrating Positive Psychology and Environmental Sustainability in Education. International journal of Enviromental research and publish healt 17(19). Verkkojulkaisu. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7579264/. Viitattu 21.11.2021.
Tammelin, Arja, Haapakorpi, Anne, Parkatti, Saija, Mauno, Satu, Ojala & Siirtola, Emmi. Sustainable work systems: Themes and Discussion Topics. Tampereen yliopiston työraportti 106/2020. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/120041/978-952-03-1497-2.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 21.11.2021.
Työ- ja elinkeinoministeriö 2021. Työolobarometri 2020- ennakkotiedot. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:18. Pdf-tiedosto. Julkaistu 03/2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162955/TEM_2021_18.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 24.11.2021.
Kommentit
Lähetä kommentti