2. TAUSTA, TAVOITE, TOTEUTUS

Liiketoimintasuunnitelman laadinta opinnäytetyönä on viimeisten vuosien aikana kulkemieni polkujen kohtauspaikka ja samalla tienristeys. Perille päästäkseni olen valinnut useita reittejä ja monia opinahjoja. Kulkemani polut ovat tuntuneet välillä haastavan mutkikkailta, mutta loppujen lopuksi ne näyttävät vievän samaan suuntaan: ne pyrkivät rakentamaan siltaa hyvinvoinnin, kestävän kehityksen ja yrittäjyyden välille.

Hyvinvointikoordinaattoriopinnot ovat sitoneet yhteen kulkemani polut ja vahvistanut ajatusta yrittäjyydestä. Henkilökohtaisesti minua on aina kiinnostanut työelämä ja sen kehittäminen innovatiivisilla keinoilla. Työelämän ja hyvinvoinnin kehitys kohtaa lähitulevaisuudessa sekä suuria haasteita että niihin liittyviä mahdollisuuksia. Työelämä kaipaakin aktiivista kehittämistä ja innovatiivisia kokeiluja (Kokkinen 2020, 6–7.) Yrittäjyys ja innovatiiviset liikeideat voivat olla toimiva ratkaisu työelämän kehittämisessä. 

Yrittäjällä tulee olla innovatiivisen liikeidean lisäksi yrittäjyyttä tukeva verkosto. Oma verkostoni kohti yrittäjyyttä koostuu yrityskumppanistani ja Business Center Pohjois-Savon välisestä yhteistyöstä. Business Centerin innovaatioasiantuntijoiden säännöllinen ohjaus ja tuki on ollut mittaamattoman arvokasta.

Yrityksen liikeidean kehittämistyö alkoi keväällä 2021. Liikeideaa suunniteltaessa haluttiin korostaa eri organisaatioiden henkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kestävästi ja innovatiivisesti, ja sitä kautta vaikuttaa yksilöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.

Vaikuttamisenhalusta ja henkilökohtaisesta tarpeesta syntyi yritysidea ja yritysideasta liikeidea. Kestävyyden eri ulottuvuuksien tuominen osaksi liikeideaa kumpuaa omista taustoistani. Olen valmistunut kestävän kehityksen asiantuntijaksi Suomen ympäristöopistolta vuonna 2019. Vahva kestävyysajattelu ja hyvinvoinnin edistäminen tukevat tehokkaasti toisiaan.

Kestävän kehityksen teemat ulottuvat tulevaisuudessa yhä vahvemmin elämän eri alueille. Kestävyysajattelun taustalla on sosioekologinen systeemiajattelu, jossa ihmiset, yhteisöt, talous ja kulttuuri kietoutuvat yhteen sisäkkäisiksi järjestelmiksi ja ovat täysin riippuvaisia toisistaan (Folke, Biggs, Norström, Reyers & Rockström 2016.)

Tämän blogimuotoisen opinnäytetyön  teoreettisissa viitekehyksissä ja liiketoiminnan analyyseissä näkyy vahvasti ekologinen systeemiajattelu. Yritykset ja erilaiset organisaatiot ovatkin avainasemassa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tulevan yrityksen tavoitteena on luoda toimintamalli, joka on innovatiivinen, helposti saavutettava ja vastaa kestävästi tulevaisuuden tarpeita.

2.1 Opinnäytetyön tavoitteet

 Opinnäytetyöllä on kaksi tavoitetta:

1.    Tuottaa yritykselle liiketoimintasuunnitelma.

2.    Kokeilla uudenlaista tapaa toteuttaa opinnäytetyö ammatillisen blogin muodossa.

2.2  Opinnäytetyön toteutus

Blogimuotoinen opinnäytetyön toteutetaan tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka kehittämisote on prosessilähtöisyys.

Prosessilähtöisessä kehittämistyössä prosessimaisuus merkitsee luopumista tavoitteiden tarkasta määrittelemästä, suunnitteluorientoituneesta ja projektimaisesta kehittämisestä. Työssä edetään prosessimaisesti kehittämisen tavoitteita ja suunnitelmia jatkuvasti arvioiden ja tarvittaessa niitä muokaten. Työskentelytavassa korostuu kehittämisen reflektiivisyys, jossa uutta tietoa syntyy koko ajan toiminnan kuluessa.  Työskentelymallissa on hyväksyttävä toimintaympäristön ja toiminnan muuntuvuus (Toikko & Rantanen 2009, 50-51.)

Kehittämistyölle alussa asetetut tavoitteet voivat täsmentyä tai hämärtyä prosessimaisen etenemisen aikana ja tavoitteiden saavuttamiseen voi olla useita ratkaisuvaihtoehtoja (Seppänen-Järvelä 2004, 19). 

Prosessinomainen kehittämistyö perustuu eri toimijoiden yhteistyöhön ja jatkuvaan uuden oppimiseen, erilaisiin toisin tekemisen kokeiluihin ja sitä kautta toimintojen kehittämiseen. Prosessin aikana yhteistyökumppaneiden välille muodostuu vahvaa vuorovaikutusta ja dialogia. Prosessin eri vaiheissa dialogiselle keskustelulle ja asioiden yhdessä pohtimiselle tulee järjestää aikaa. Tällainen prosessi on usein hidas, muuntuva ja muodoltaan rönsyilevä. Koska kehittämistehtävä muodostuu vaiheittain prosessin aikana, sitä voidaan kuvailla myös ennakoimattomaksi ja epävarmaksi (Toikko & Rantanen 2009, 51).

Tämän kehittämistyön vaiheet jakautuvat kolmeen osaan;

1.           Yrityksen liikeidean kehittämisprosessin kuvaaminen.

2.           Yrityksen palvelukonseptin rakentuminen ekosysteemin kautta.

3.           Yrityksen liiketoimintasuunnitelman laatiminen (salassa pidettävä dokumentti).

Opinnäytetyössä on sekä julkinen että salainen osa. Julkisen osan muodostavat tietoperusta sekä kehittämistyön menetelmien ja prosessin kuvaus. 

Salaiseksi jäävän osan muodostaa varsinainen liiketoimintasuunnitelma, koska se sisältää yritystoimintaan kuuluvia liikesalaisuuksia. 

Julkisuuslain 24§ mukaisesti sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät liike- tai ammattisalaisuuksia tai muuta vastaavaa yksityistä elinkeinonharjoittamista koskevaa tietoa, voidaan jättää salaiseksi (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/621.) Tällöin liiteaineisto, tässä tapauksessa liiketoimintasuunnitelma jää salaiseksi, muu opinnäytetyö on julkinen ja se julkaistaan kokonaisuutenaan ammatillisessa blogissa.

LÄHTEET

Folke, Carl, Biggs, Reinette, Norström, Albert V, Reyers, Belinda & Rockström, Johan 2016. Social-ecological resilience and biosphere-based sustainability science. Ecology and society 21/ (3). https://www.ecologyandsociety.org/vol21/iss3/art41/. Viitattu 10.11.2021.

Kokkinen, Lauri 2020. Hyvinvointia työstä 2030-luvulla- skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos. Pdf-tiedosto. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140712/Hyvinvointia%20ty%C3%B6st%C3%A4%202030-luvulla.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 2.5.2021.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/621. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621. Viitattu 20.09.2021.

Seppälä-Järvelä, Riitta 2004. Prosessiarviointi kehittämisprojektissa - Opas käytäntöihin. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES. Pdf-tiedosto. Julkaistu 04/2004. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75862/Arviointiraportteja4_04.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 6.5.021.

Toikko, Timo & Rantanen, Teemu 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta: näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print.