12. POHDINTA

Kehittämistyö on ollut pitkä ja kokonaisvaltainen prosessi. Oppimista tapahtui läpi koko prosessin. Kehittämistyössä tehtiin tiivistä yhteistyötä Business Center Pohjois-Savo innovaatioasiantuntijoiden kanssa. Kehittämistyötä raportoitiin ammatilliseen blogiin.

12.1 Kehittämistyön tavoitteiden toteutuminen

Blogimuotoinen opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa tutkimusote oli prosessilähtöinen. Kehittämistyölle oli asetettu kaksi tavoitetta; tulevan yrityksen liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja opinnäytetyön julkaiseminen ammatillisella blogialustalla ja sitä kautta saada näkyvyyttä yritykselle. 

Kehittämistyön etenemistä reflektoitiin teoreettisiin viitekehyksiin, jotka jakautuivat kahteen osaan; Kolben kokemuksellisen oppimisen malliin ja Luhmannin systeemiteoriaan. Teorian ja kehittämistyön tukena käytettiin lisäksi liiketoiminnan analyysimalleja. 

Kehittämistyölle asetetut tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Kehittämistyön lopputuotoksena syntyi yrityksen liiketoimintasuunnitelma, joka muokkautui lopulliseen muotoonsa marraskuun 2021 lopussa. Laadittua liiketoimintasuunnitelmaa voidaan hyödyntämää esimerkiksi rahoitusneuvotteluissa ja starttirahan hakemisessa. Liiketoimintasuunnitelma on muokkautuva työvälinen, jota päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. 

Opinnäytetyö julkaistiin ammatillisella blogialustalla, jonne oli tarkoitus raportoida kehittämistyön asteittaista etenemistä. Tämä tavoite ei täysin toteutunut. Aikataulullisista- ja teknisistä ongelmista johtuen blogialusta luotiin marraskuun alussa ja ensimmäiset blogit julkaistiin 22.11.2021. Tavoitteena oli julkaista blogeja pikkuhiljaa työn edetessä, mutta tekstin ja laadittujen kaavioiden siirtäminen Wordista blogialustalle vei odotettua kauemmin aikaa. Blogialustaan ja tekniseen toimintaan tutustuminen vei myös oman aikansa. Useiden yritysten ja erehdysten kautta blogeja alkoi kuitenkin valmistua vauhdilla. 

Blogimuotoisen opinnäytetyön tekeminen oli teknisesti haastavaa ja aikaa vievää, mutta silti voidaan todeta, että nähty vaiva kannatti. Blogi pyrittiin tekemään visuaalisesti houkuttelevaksi ja helppolukuiseksi. Tavoitteeksi asetettiin lukijoiden rohkaisu toteuttaa mahdollinen oma opinnäytetyö blogimuotoisena sekä  inspiroida oman yrityksen perustamiseen. Aika näyttää toteutuivatko nämä tavoitteet. 

Kehittämistyön tueksi valitut teoreettiset viitekehykset tukivat hyvin toisiaan. Kolben kokemuksellisen oppimisen malli ja Luhmannin systeemiteoria olivat luonnollinen valinta työn teoriapohjaksi. Kyseiset teoriat olivat kirjoittajalle tuttuja varhaiskasvatustyön kautta. Teoriat sopivat yllättävän hyvin liiketoiminnan suunnittelun eri vaiheisiin. Liiketoiminnan analyysimallit konkretisoivat teoriaa ja kehittämistyön etenemistä. Voidaankin todeta, että teorian valinta oli kokonaisuudessaan onnistunut. 

12.2 Arviointi kehittämistyön toteutumisesta

Kehittämistyö ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen on ollut kokonaisvaltainen dynaaminen prosessi. Maaliskuussa 2021 lähdettiin ideoimaan oman yrityksen perustamismahdollisuuksia. Huhtikuussa 2021 aloitettiin yhteistyö Business Center Pohjois-Savo innovaatioasiantuntijoiden kanssa. Kehittämistyön lopputuloksena laadittiin yrityksen liiketoimintasuunnitelma marraskuussa 2021.

Liiketoimintasuunnitelman syntyminen on vaatinut paljon liiketoimintamalleihin- ja toimintatapoihin tutustumista. Prosessin aikana on tapahtunut jatkuvaa uuden oppimista kokeilujen ja erehdysten kautta. Vahva vuorovaikutus ympäristön ja eri toimijoiden kanssa on ollut kehittämistyön elinehto ja syventänyt oppimista. Kolben kokemuksellisen oppimisen mallin mukaan, oppiminen tapahtuu vuorovaikutusprosessissa, jossa tietoa syntyy eri kokemusten muutoksesta. Uusi tieto taas johtaa kokemuksen syvempään ymmärtämisen ja sen muuntamisen yhdistelmästä (Kolb 1984, 41.) 

Tässä kehittämisprosessissa merkityksellisintä on ollut kirjoittajan ammatillisen osaamisen soveltaminen uudella tavalla. Prosessissa yhdistyi hyvinvointikoodrinaattoriopinnoista saatuja opppeja varhaiskasvatuksen ydinosaamiseen. Yhdyspintoja työelämän osaamisesta ja hyvinvointikoordinaattorikoulutuksesta löytyi useita, joita pystyi hyödyntämään yrityksen perustamiseen ja tulevaan yrittäjyyteen. Vuorovaikutusosaaminen, osallisuuden tukeminen, erilaiset pedagogiset menetelmät ja voimavaralähtöisyys nousivat prosessin aikana vahvasti esille. Näiden lisäksi hyödynnettiin kestävän kehityksen osaamista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä voidaan toteuttaa monella tavalla, yksi mahdollisuus on yrittäjyys. 

Kehittämistyö eteni melko hyvin suunnitellussa aikataulussa. Blogin luomiseen liittyvät tekniset haasteet ja kirjoittajan henkilökohtainen elämäntilanne vaikutti heikentävästi aikataulussa pysymiseen. Onneksi nämäkin ongelmat selätettiin sitkeydellä. 

Kehittämistyön aikana on ollut tilaa kokeilla, havainnoida, ratkaista ongelmia ja soveltaa asioita käytäntöön. Eri sidosryhmien tuki on ollut korvaamattoman tärkeää prosessin etenemisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä kehittämistyö on edennyt oppimisen syklin ja jatkuvan arvioinnin kautta kohti lopullista päämääräänsä, yrityksen virallista perustamista. Seuraavan askeleen ottaminen vaatii vielä palvelumuotoilua, pilotointia ja rahoituksen suunnittelua. 

Tässä kehittämisprosessissa laadittua liiketoimintasuunnitelmaa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää liiketoiminnan eri vaiheissa. Kehittämistyön jatkotutkimuksena voitaisiin tehdä arvio liiketoimintasuunnitelman toimivuudesta ja kehittämismahdollisuuksista. Yrityksen markkinatutkimuksen laatiminen hyödyttäisi myös yritystä. 

Yhteenvetona kehittämistyön tekemisestä voidaan todeta, että prosessi on ollut antoisaa, aikaa vievää ja täynnä uusien asioiden oppimista. Aikaisempi kokemus ja koulutuspohja liiketoimintaosaamisesta olisi varmasti helpottanut työn tekemistä. Ymmärrys ja kunnioitus yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut koko prosessin ajan. Kirjoittajan yrittäjäperheen tausta on saanut myös syvempää ymmärrystä. Lama-ajan yrittäminen ja liiketoiminnan ylläpitäminen on varmasti vaatinut paljon työtä ja uhrauksia. Menestyksekkään ja vahvan  liiketoiminnan tunnuspiirteisiin kuuluukin taito seistä omilla jaloillaan vaikeinakin aikoina.

LÄHTEET

Kolb, David 1984. Experiential learning. Experience as The Source of Learning and Development. New Jersey: Prentice Hall PTR.